Kausipaikka

Villa Walkaman rinteessä seisoo asuntovaunu, Villa Wankkuri. Ehdotin sen hankkimista, koska mökin remontti tulee kestämään ja vaunu mahdollistaa mökkeilyn myös remontin keskellä. Meistä tuli siis karavaanareita.

Heti kohta hankinnan jälkeen karavaanariliitto otti kirjeitse yhteyttä ja onnitteli uudesta asuntovaunusta. Nauratti! Vaunu kun ei ole ihan kaikkein tuorein tapaus. Kuluneella viikolla muutimme sitten kokonaan mökistä vaunuun ja yövyimme siellä ensimmäisen kerran.

Remontti on täydessä vauhdissa. Valua, purkua ja alimpien hirsivarvien vaihtoa. Työpaikan vierestä, keskeltä kaupunkia purettiin vanha hirsirunkoinen talo ja ihan luvan kanssa hirret lähtivät kiertoon. Suokadun vanha talo - tai pieni osa siitä - jatkaa elämäänsä Walkamassa. Ukko-Armas on ollut ahkera!

Syysloma meni ja huomenna arkeen!

Puita, hyppyjä ja omenoita

Walkamassa pitkästä aikaa.

Puukuormaa tehdessä oli hyvää aikaa miettiä AINA:n uutta koreografiaa ja puskien kätköissä liikkeitä oli myös hyvä kokeilla. Yleisöä ei juurikaan ollut. AINA:sta en ole viime aikoina paljoa kertoillut, mutta iloinnut siitä olen! AINA on kasvanut, ihanaisia naisia on nyt KAKSITOISTA! Jeee!!! Ja uuden koreografian alkumetrien kokeilut ovat näyttäneet, että homma toimii!

Perjantai-iltana saunan lämmetessä taivaassa oli reikä.

Tänään otin naapurin Riitan vinkistä vaarin.

Helpotin rautatieläisen omenapuun raskasta elämää ja poimin osan sen kirpeistä omenista. Omenat mehumaijaan ja tuloksena ahh niin loistavan makuista omenamehua!

Ensi viikonloppuna pari maijallista lisää!

Venetsialaisviikonloppu

Kuopuksen hyvä ystävä oli viikonlopun yökylässä. Ohjelmatoimistomme varasi viikolla Kuopiohallin voimistelualueen ja sinne suntasimme lauantaina puolilta päivin. Pojilla tunti vierähti hyppien ja volttimonttuun sukellellen.

Minä oli varannut nallepuhvihkon mukaani ja suunnittelin siinä permannon reunalla ensi viikon tunteja samalla kun ihailin temppuja.

Lauantaina illan suussa lähdimme nauttimaan elokuun lempeästä säästä Villa Walkamaan. Saunan lämmitystä, uintia ja järvelle tuijottelua.

Veneitä liikkui yllättävän paljon ja auringon lasku oli huikean kaunis.

Toiveeni toteutui. Olin jutellut asiasta jo mökkinaapureidenkin kanssa ja kysellyt, että onkohan täällä. Naapureiden mukaan ei ole. Mutta. Siinä saunapolun varrella niitä oli. Ne sytyttelivät lamppujaan elokuun illan pimetessä. Kiiltomadot!

Vieraita

Saimme kaukaisia vieraita, ystäviä, kylään. Juhlan kunniaksi herkut olivat sen mukaiset.

Herkkujen kruunu olivat ilta-auringon paisteessa savustetut ahvenet.

Loman viimeinen päivä. Huomenna töihin. Ja jumppien alkaminen lähestyy.

Villa Walkaman kuulumiset

Olimme yön Walkamassa.

Vanhat tikapuut ovat saanet tehdä tilaa metallisille rakennustikkaille. Remontti on alkanut toden teolla ja mökki kohoaa ilmaan vähitellen.

Kun palasimme kotiin, meillä oli vieraita =)

Heinäkuun helteellä

Poikkesimme kaupungissa.

Walkamassa olemme lomaamme viettäneet ja tehneet hommia. On kaivettu, peitetty, siirretty, maalattu, karsittu ja todettu että kiviä ja töitä riittää.

Sauna on lämmennyt joka ilta ja jopa MINÄ olen uskaltautunut uimaan!

Vaikenen taas toviksi! Ja lomailen!

Kassaran varressa

Kesän ensimmäisen päivän iltana tuli ukkonen. Päivän helle sitä jo enteili. Olimme juuri tulleet Villa Walkamaan ja aloittaneet saunan lämmityksen.

Miten monta kertaa lyhyen ajan sisällä maailma vaihtoi väriä ja tunnelmaa.

Seuraavana aamuna iloitsin ensimmäisestä kahvin keitosta ja aikoinaan häälahjaksi saaduista venemukeista, jotka ovat vuosia kanssamme veneilleet ja nyt siis muuttivat Walkamaan.

Aamupäivän heiluin rannassa kassaran varressa ja mietiskelin menneitä ja tulevia. Ja taisin päättää jo AINA:n uuden koreografian musiikin! Pitkään jemmattu biisi, kuten oli "Sielunlinnut" koreografiankin biisi!

Ja järvi näkyy nyt entistä paremmin!

Viikonlopun tunnelmia viiveellä

Viive johtuu internetittömästä tilasta, johon jouduimme vastoin omaa tahtoamme! Mutta.

Viime perjantaina totesimme, että jäät olivat sulaneet. Oli aika laittaa laituri paikoilleen. Toisaalla jäätä oli kuitenkin sen verran, että veneen siirto Villa Walkamaan ei vielä onnistunut.

Veden pinta oli noussut lähes puoli metriä.

Illalla sauna lämpesi ja kynttilät paloivat.

Joutsenet kinastelivat lahdella ja yöllä joku piirsi veteen omaa viivaansa...

Seuraavana aamuna rohkeasti ja huolellisesti poltimme vesirajassa roskia.

Saimme polttohommiimme kaverin...

Aamupäivän kuluessa sisiliskoja näkyi enemmänkin. Välillä istuskelimme saunan kuistilla villasukissamme ja nautimme auringonpaisteesta!

Bongattu 1

Talviturkiton jään reunalla.

Näitä näin kaikkiaan kolme eri yksilöä pääsiäisen aikaan! =)

Yö Villa Walkamassa

Ilta alkoi saunan lämmityksellä

ja kuurauksella.

Ennen uimaan menoa rannasta piti työntää kelluvia jäälauttoja kauemmaksi juuri siihen hommaan suunnitellulla työkalulla.

Muutoinkaan sulan veden alue ei vielä ollut suuren suuri, mutta yksi talviturkki sinne jäi!


Etukäteen valmistauduttiin hämärtyvään iltaan.

Ensimmäiset astiat, m/s Karmelilta periytyneet kuohuviinilasit, muuttivat Walkamaan. Illan pimetessä nekin saivat juhlan kunniaksi nauttia shampanjasta.

Neljän V:n päivä

Virpominen, vaalit, Villa Walkama ja vankila.

Virpominen meillä ohitettiin aika huomaamattomasti ja ovikellokaan ei liiemmin soinut. Äänestämässä kävimme ja vaalivalvojaisia parhaillaan seurataan.


Villa Walkamaan oli tullut kevät. Rannassa jää oli sulanut ja rinne oli valtaosin vapaa lumesta.

Tarkkaavaiset saappaat kiersivät tonttia ja tutkiskeleva katse mittaili tulevaa työmaata.

Aurinko paistoi ja sormet syyhysivät päästä jo saunaa siivoamaan.

Illan suussa Ukko-Armas vei esikoisen vankilaan. Kitarayhtye Haapiksella oli mielnkiintoinen soittokeikka aika epätavallisessa paikassa...

Piilopirtti - Villa Walkama

Viime elokuussa ajelimme maakunnassa katsomassa piilopirttiä, jota sitten emme saaneet. Lienee ollut johdatusta. Tuolla ajelulla huomasin lahden toisella rannalla pienen, ihan veden rajaan rakennetun vanhan punaisen saunan. Saunan edessä oli iso terassi, terassilta johtivat portaat suoraan veteen ja lisäksi saunan edessä oli uudehko laituri. Reippaan ja iloisen näköisenä se siellä uitteli varpaitaan. Itse mökki oli huonokuntoisen ja asumattoman oloinen.

Ukko-Armas teki salapoliisin työtä ja selvitti omistajan. Kirjeellä häntä lähestyimme ja kerroimme kiinnostuksemme. Ja vihdoinkin, tästä päivästä alkaen, tuo sauna on meidän!

Eilen kävimme paikan päällä ihmettelemässä, istuimme laiturilla ja joimme kahvit termoksesta.

Villa Walkama. Tästä se alkaa...