Kohden jouluaattoa!

Jouluiloa teille kaikille!


















Siirryn joulun kunniaksi muutamaksi päiväksi "tietokoneettomalle vyöhykkeelle".

Reippaan joulunäytös

Uuden ja isomman AINA:n ensi esiintyminen. Ja mikä hienointa, ISOLLE yleisölle. Myös pikkusisko tuli tarkastamaan isonsiskon aikaansaannokset=)

Orientaationa perinteinen silmämeikin laitto kuva ;)

Hienosti AINA selvisi. Hankkaluuksia aiheutti ainoastaan luistamaton alusta. Kahdessa kohtaa paria vedetään pitkin lattiaa, ja se oli tänään lähinnä tuskaista. Mutta siitä selvittiin ja SHOW kisassa tammikuussa alustana on tanssimatto, jolla homma toimii.

Näytös oli loistava katselmus ennen kisaa. Joitain kohtia täytyy hiukan muokata, mutta kokonaisuudessaan mainio paketti. Ohjelma ja AINA! Niin tarkkavaista oli läpimenojen seuraamiseni, että unohdin ottaa kuvia omistani. Ainoastaan lämmittely tuli ikuistettua.

AINA onnistui ja niin onnistuivat myös monet muut!

Elinan "Pysäkki", koreografia Johanna Luomala

Valmentaja ohjaa oikeaan suoritukseen =)

Ne hellyttävimmät!

Joulu tulee, kun jumppien joululoma alkaa! Siis nyt!

Joulua tekemässä

Reilu vuosi on kulunut siitä, kun aloitin Savon Sanomien "Jouluntekijöissä". Osaltani "Jouluntekijät" on ohi, mutta uusia tekijöitä seuraan innokkaasti. Ja olen palannut lukemaan viimevuotisia tekstejäni useasti. Jouluntekijät oli myös
alkusysäys tälle bloggausharrastukselle.

Joulu tulee taas ja kaikki ne joulun tuloon liittyvät asiat ja merkit, joista viime vuonna jouluntekijöissä kirjoitin ovat löytäneet paikkansa:

vanha saunan ikkuna,

kuistin talvinen ilme,

pääsiäisyllätystähti,



joulunäytös...

Niin. Joulunäytökseen on nyt enää viikkko aikaa. Viime torstaina AINA:n kanssa viimeistelimme ja teimme läpimenoja. Ensimmäisen läpimenon aikana lupasin muistutella nilkkojen ojennuksista, mutta unohdin, kun seurasin mykistyneenä selkiytynyttä, sujuvaa ja toimivaa koreografiaa.

Nimikin sai aivan uuden sävyn, kun Jonna keksi ehdottaa nimeä "Harmaina". Loistava nimi! ;)

"Harmaat" kohta lavalla

Syyskausi lähenee loppuaan. Ennen näytöstä on enää kolme harjoituskertaa. Tietysti tällä aktiivisella laumalla riittää joulun alla vientiä, niin että luultavasti vain kerran olemme kaikki paikalla! Kääk! Reippaan näytös on Kuopio-hallilla sunnuntaina 18.12. klo 15.30! Sinne siis!

Alueen show-kilpailu järjestetään lauantaina 14.1. täällä Kuopiossa. Joulutauon jälkeen harjoitusvuoroja ehtii olla ennen kisaa kokonaista yksi! Kiire siis tulee kuten aina ja vaikka kuinka ennakoisi.

Sarjaa me pohdimme yhdessä viime treeneissä. Vapaaseen sarjaan olisimme sopineet mennen tullen, mutta päädyimme kuitenkin tanssillisen voimistelun sarjaan. Liikkeiden pohjana on tanssillisen voimistelun tekniikka, joka piiloutuu "rosvomaiseen" toteutukseen.

Koreografia on mielenkiintoisen erilainen kuin aikaisemmat ja se motivoi harjoitteluun. Teema antaa mahdollisuuden ilmaisuun ja irrotteluun. Näyttävyyttä tuo lisää ryhmän koko: kuuden naisen piskuinen porukka on kasvanut neljäntoista naisen joukoksi. Ja siitä iloitsen! Vaikka eihän se määrä vaan se LAATU =)

Viime maanantain "prokkisharkoissa" valmentaja Johanna ehdotti, että kaupunginteatteri kokonaisuuteen kuuluvalla "identiteetin etsintä" -ohjelmalla lähtisimme mukaan show-kisaan. Maanantain harkkojen fiilis oli tosi hyvä ja jälkeenpäin mietin syytä. Päädyin siihen, että identiteetti-ohjelma, jota harjoittelimme, on nyt sitä omaa mukavuusaluettani, liikettä josta nautin =) Todennäköisesti show-kisassa lavalla siis kahdessa ohjelmassa. Jännää!!!

Voimistelun gaalassa 19.11. Reippaan "Amelie" edusti meitä upeasti ja kyynel silmässä katselin Luomalan Johannan hienoa "Olipa kerran"-koreografiaa televisiosta.

Kuva on Reippaan sivuilta, kuvaaja Tapio Hartikainen.

Tunnustuksiakin on saatu:
”Aikuisten harrastevoimistelun kannustepalkinto myönnetään tänä vuonna aikuisharrastajien aktivoinnista tapahtuma- ja esitystoiminnan pariin.

Palkittavassa seurassa on laaja-alaista tapahtumatoimintaa, joka tarjoaa mahdollisuuksia kaikille aikuisten ikäryhmille ja erilaisille harrastamisen tasoille. Seura on kehittänyt esiintyvien ryhmien osallistumismahdollisuuksia ja tukenut niitä myös taloudellisesti. Ryhmiä on osallistunut seuran omiin näytöksiin, paikallisiin, alueellisiin, valtakunnallisiin sekä kansainvälisiin tapahtumiin. Palkinnon saa Kuopion Reippaan Voimistelijat”.

Hyvä meidän seura!

Harjoitusraportti

Edellisellä kerralla jotain kolahti paikoilleen. Etenimme koreografiassa noin kahtakymmentä sekuntia vaille valmiiksi. Teimme myös muutoksia aikaisempaan ja suunta oli oikea. Kokonaisuus selkiytyi.

Viime kerralla ohjelma valmistui. Kokonaisuus on todella lupaava, väliin jopa karvat pystyyn nostattava=). Muutoksia tehdään edelleen. Niiden tekeminen on nyt helpompaa, kun musiikki on kokonaisuudessaan jäsennetty liikkeellä. Biisi on lähes mahdoton laskettava, se täytyy kuulla, liikkua ja omaksua sillä tavoin.

Puvustus on hyvällä alulla. Naiset verhoutuvat useaan kerrokseen erilaisia harmaita ja päähineinä kaikilla on mustat pipot. Kaulassa tulee olemaan paksut huivit.

Harjoitusaika on nyt pidentynyt puolestatoista kahteen tuntiin. Näin mennään joulunäytökseen saakka. Ja hyvällä fiiliksellä.

Minä olen tästä niin iloinen, tästä "hyeenan nuolaisusta" =)!

Syntymäpäivillä

Suomen vanhin suomenkielinen naisvoimisteluseura, Kuopion Naisvoimistelijat ry, täyttää 125v. Sankaria juhlittiin komeasti Kuopion kaupunginteatterissa.

Puheenjohtaja Pirjo Karinen toivotti juhlayleisön tervetulleeksi.

Suomen Voimisteluliiton virallisen tervehdyksen juhlaan toi puheenjohtaja Kirsti Partanen.

Kenttänäytösohjelma Lausannen Gymnaestradasta kesältä 2011; lavalla Ainot ja Louhettaret.

Vuoden 1896 näytösohjelma.

Koreogarafioiden ikäero siis 125v ja liikekielessä paljon yhteistä...=)

Ohjelmissa oli taitavasti sekoitettu eri-ikäisiä voimistelijoita ja ohjelmat lomittuivat hauskasti.

Sisääntuloja, poistumisia ja siirtymiä seurasi aivan eri silmällä, kun tietää, että toukokuussa on samaisella lavalla itse tulossa sisälle, poistumassa ja siirtymässä.

Nautin täysin siemauksin ohjelmasta. Tapasin "jumppasiskoja" ja sokerina pohjalla sain jatkaa juttutuokiota kotimatkalla hyvässä seurassa;)

On tää niin hieno laji!

Välineurheilua

Välineet vain ovat tavallisuudesta poikkeavia.

Mallia Saija ja

mallia Minna!

Ensimmäiset harjoitukset korkojen kera ja totuuden nimessä ympärimenot tuntuivat hiukan nopeimmilta ja vaativimmilta kuin ilma korkoja. Mutta hauskaa oli!

Ennen "prokkistreenejä" hyödynsimme ohjelmien harjoitteluun mm. käytävää. Joulunäytös kun lähestyy vinhaa vauhtia!

Kausipaikka

Villa Walkaman rinteessä seisoo asuntovaunu, Villa Wankkuri. Ehdotin sen hankkimista, koska mökin remontti tulee kestämään ja vaunu mahdollistaa mökkeilyn myös remontin keskellä. Meistä tuli siis karavaanareita.

Heti kohta hankinnan jälkeen karavaanariliitto otti kirjeitse yhteyttä ja onnitteli uudesta asuntovaunusta. Nauratti! Vaunu kun ei ole ihan kaikkein tuorein tapaus. Kuluneella viikolla muutimme sitten kokonaan mökistä vaunuun ja yövyimme siellä ensimmäisen kerran.

Remontti on täydessä vauhdissa. Valua, purkua ja alimpien hirsivarvien vaihtoa. Työpaikan vierestä, keskeltä kaupunkia purettiin vanha hirsirunkoinen talo ja ihan luvan kanssa hirret lähtivät kiertoon. Suokadun vanha talo - tai pieni osa siitä - jatkaa elämäänsä Walkamassa. Ukko-Armas on ollut ahkera!

Syysloma meni ja huomenna arkeen!

Työnimi "Harmaa"

AINA:laisten joukko näyttää vakiintuneen viiteentoista. Mukana on viime kevään joukkue, pitkän linjan reippaalaisia ja muutama vast`ikää kaupunkiin muuttanut ja voimistelua pitkään harrastanut. Kaikista edellä mainituista olen iloinnut!

Voimistelu on siitä hyvä harrastus, että muutitpa minne tahansa, AINA löydät samanhenkiset ihmiset ja verkoston alun. Ja jos ei voimisteluseuraa ole, sellaisen voi itse perustaa ;)

AINA:n uusi koreografia on jo hyvällä alulla. Musiikki on mielenkiintoinen. Aivan kuten "Sielunlinnut" -koreografian musiikki, myös tämä on kulkenut jo pitkään mukana ja odottanut sopivaa aikaa. Ja nyt se aika on. Vastakohtana "Sielunlintujen" rauhallisuudelle nyt mennään ja välillä kauneus on kaukana!

"Harmaa" haastaa meistä jokaisen, mutta henki on hyvä! Torstaina kysymyksiä sateli ja aika ajoin puheen sorina täytti salin. Harjoitteluun kuitenkin jokainen keskittyy ja kuuntelemaan rauhoitutaan. Minusta tuntuu, että koskaan ennen harjoitusprosessin aikana en ole puhunut näin paljoa. Mutta en ole myöskään koskaan saanut ohjata näin isoa tavoitteellista ryhmää =)... Harjoitukset ovat AINA niin voimaannuttavat!


Alku on jo hieno! Ja sujuva...

"Älä kysy, kuka teki sen! Älä kysy, mistä löytyy syyllinen!"

Terveiset Mikalle!

Määränpää tuntematon =)

Eilen odotin kimppakyytiä harjoituksiin tutulla paikalla bussipysäkillä uudessa tuulipuvussani.

Viime kerta "prokkistreenejä" jäi väliin päkiän kivun takia. Kipu oli niin kova, että se haittasi kävelyä pahoin, mutta meni onneksi levolla ohi. Nyt siis treeneihin entistä ehompana.

Ja meitä odotti "Avaruuskoirien nenädiskoo"!

Harjoitukset, joilla lämmittelemme, orientoidumme ja luomme liikemateriaalia valmentaja-Johannan johdolla, ovat mitä mielikuvituksellisimpia ja toinen toistaan hullunkurisempia. Joukossa toki vakavampaakin tekemistä. Ja lopputulokset näyttävät jo tässä vaiheessa vaikuttavilta.

TAVATON

Viime viikolla voimisteluliitto julkaisi SunLahti 2013 tapahtuman koreografit.

Se käynnisti myös meidän "yhteisprojektin" suunnittelun. Jumppasisko Ylöjärveltä totesi jossain vaiheessa kesää, että täytyisi varmaan jotain yhteistä... Alkuviikolla palasimme aiheeseen ja yhteinen konkretisoitui heti seuraavana päivänä fb:ssä, johon hän oli laatinut projektistamme sivun. Ideana koota yhteen aikuisia tanssillisen voimistelun harrastajia ja toteuttaa Lahdessa yhteinen kokonaisuus jollain foorumilla.

Tuntuu hyvälle. Kihelmöi! Mukaan näyttäisi olevan tulossa aimo joukko lajille vihkiytyneitä harrastajajoukkueita. Ja lisää mahtuu (tai enhän minä sitä vielä tiedä, kun ei ole aavistustakaan siitä, mihin päädymme =) Nyt jo porukat mukana Saarijärveltä, Oulusta, Kannelmäestä, Järvenpäästä ja Kuopiosta.

Aikaa on ja paljon ehtii tapahtua kahdessa vuodessa! Hyvissä ajoin siis liikkeellä!

Työnimenä tavallisen vastakohta - TAVATON!

Olipa kerran...

...on koreografi ja ohjaaja Johanna Luomalan tekemä korografia Kuopion Reippaan Voimistelijoiden "Amelie" -ryhmälle. Koreografialla "Amelie" osallistui viime keväänä SHOW-kilpailussa 12-15v vapaaseen sarjaan ja ryhmä sai ohjelmallaan pronssi mitalin.

Nyt Johanna ja Amelie on kutsuttu esiintymään Voimistelun Gaalanäytökseen. Näin Suomen voimisteluliitto kertoo järjestettävästä gaalasta sivuillaan:

"Voimistelun Gaalanäytös tarjoaa upean, esteettisen kokonaisuuden! Upeassa voimistelugaalassa esiintyvät Suomen Voimisteluliiton huiput vauvasta vaarin. Nauti liikkeestä, rytmistä, väreistä ja valoista. Monipuolinen kokonaisuus tuo esille voimistelun koko kirjon. Näytös koostuu yli 20 esityksestä, joissa yhteensä noin 100 voimistelijaa."

Muutoinkin Savo -Karjalan alue on upeasti esillä: Voimisteluliiton sivuilta napatun mainoksen kuvassa poseeraavat Mäntyharjun Virkistyksen neidot, jotka myös esiintyvät Gaalanäytöksessä Marita Mattilan koreografialla!

Mutta nämä meidän ihanat nuoret "Amelie":t... He saavat mahdollisuuden esiintyä hienossa joukossa ja upeissa puitteissa! Pelkkä ajatus nostaa käsivarret kananlihalle... Onnittelut Johannalle ja "Amelie":lle, jotka ovat kyllä tehneet paljon töitä ja esiintymiskutsunsa ansainneet!

Pakko hehkuttaa vielä. Minulla on ilo päästä joka maanantai treenaamaan tämän valmentajan johdolla ja tämän ryhmän kanssa "prokkistreeneissä".

Puita, hyppyjä ja omenoita

Walkamassa pitkästä aikaa.

Puukuormaa tehdessä oli hyvää aikaa miettiä AINA:n uutta koreografiaa ja puskien kätköissä liikkeitä oli myös hyvä kokeilla. Yleisöä ei juurikaan ollut. AINA:sta en ole viime aikoina paljoa kertoillut, mutta iloinnut siitä olen! AINA on kasvanut, ihanaisia naisia on nyt KAKSITOISTA! Jeee!!! Ja uuden koreografian alkumetrien kokeilut ovat näyttäneet, että homma toimii!

Perjantai-iltana saunan lämmetessä taivaassa oli reikä.

Tänään otin naapurin Riitan vinkistä vaarin.

Helpotin rautatieläisen omenapuun raskasta elämää ja poimin osan sen kirpeistä omenista. Omenat mehumaijaan ja tuloksena ahh niin loistavan makuista omenamehua!

Ensi viikonloppuna pari maijallista lisää!

Naamasalsaa

Tämän iltaisissa "prokkistreeneissä" pääsimme käsiksi jo toiseen koreografiaan. Kokonaisuudessaan prokkisryhmä tuo kaupunginteatterin lavalle luultavasti neljä erillaista koreografiaa. Uudessa teoksessa pohditaan liikkeen avulla, kuka olen ja mistä tulen. Harjoitukset ja prosessit, joilla liikemateriaalia haettiin olivat mielenkiintoisia ja aiheen vakavuudesta huolimatta jopa hauskoja!

Eräässä harjoituksessa tanssimme varpusten naamasalsaa =)

Kahdenlaista lapsuutta

Häpeäkseni tunnustan, että kävin Ateneumin taidemuseossa elämäni ensimmäistä kertaa. Mikä kokemus! Niinkään en odottanut "Lapin taika" näyttelyä, vaan mielenkiintoni kohdistui lähes kokonaan Ateneumin kokoelmiin, sinne yläkertaan. Useat minuun eniten vaikuttaneet kuvat kuvasivat lapsuutta ja lapsia.

Haavoittuneen enkelin syntyprosessista oli rakennettu mielenkiintoinen kuvaus. Nähtävillä oli Simbergin maalausta varten ottamia valokuvia, joista vähitellen rakentui valmis työ. Päätä kääntämällä saattoi mielessään siirtää elementtejä valokuvista valmiiseen maalaukseen. Varsinainen maalaus on maalattu ensimmäisen teoksen päälle.

Lapsuudesta on ollut leikki kaukana. Lasten arkeen ovat 1800-luvun lopulla kuuluneet hyvinki raskaat työt. Kaski -maalauksen tekijän Eero Järnefeltin veli Arvid Järnefelt kirjoitti maalauksen lehtiarvostelussa: ”Ei riitä mieltä iloon, ei lauleluun, ei edes rohkaisun sanaan alaikäiselle auttajalle, joka jo hänkin on pakon orja ja saapunut irtolaisen ikuiseen tienhaaraan: jos jaksat niin raada, jollet jaksa niin kuole pois!”

Ja kaikki eivät jaksaneet. Albert Edelfeltin maalaama "Lapsen ruumissaatto" on vaikuttava. Rukoilevat ja virsikirjaa pitelevät naisten kädet näyttävät taulussa, kuin ne liikkuisivat hetkenä minä hyvänsä.

Toinen päivä ja teemana toisenlainen lapsuus. Miten musiikin avulla tuet lapsen kehitystä ja lapsuutta. Savuavan kasken keskellä seisovan vakava ilmeisen lapsen sijaan iloisia, leikkiväisiä ja laulavaisia lapsia.

Hyvillä mielin arkea kohden!

Hitsi mikä viikko!

Siis niin täyteläistä touhua! Tänään "prokkistreenit" joissa oli taas hauskaa. Mukava liikkua oman mukavuusalueensa ulkopuolella. Puhun nyt taas siitä aikaisemminkin mainitsemastani Hip Hopista. Huomenna jatkan keskiviikon lastentanssi koulutuksen suunnittelua.

Levyjä on pino ja pohdinnassa edelleen se, mitä musiikkeja käytän. Toimintaa vaikeuttaa usein tämä runsauden pula. Mukaani koulutukseen lähtee kasa omituisia otuksia, joilla on koulutuksen käytännönharjoituksissa keskeinen rooli.

Keskiviikkona siis olen kouluttamassa koko illan. Torstaina on vuorossa omat ohjaukset eli tanssillinen voimistelu ja AINA, joista poikkeuksellisesti ohjaan vain AINA:n. Perjantaina matkustan Helsinkiin, jossa lauantaina osallistun lasten liikuntaa ja musiikkia käsittelevään koulutukseen. Huh huh! Mutta itse olen "soppani" keittänyt ja totuuden nimessä kaiken kiireen keskellä, pidän tästä sopasta!