Olipa kerran...

...on koreografi ja ohjaaja Johanna Luomalan tekemä korografia Kuopion Reippaan Voimistelijoiden "Amelie" -ryhmälle. Koreografialla "Amelie" osallistui viime keväänä SHOW-kilpailussa 12-15v vapaaseen sarjaan ja ryhmä sai ohjelmallaan pronssi mitalin.

Nyt Johanna ja Amelie on kutsuttu esiintymään Voimistelun Gaalanäytökseen. Näin Suomen voimisteluliitto kertoo järjestettävästä gaalasta sivuillaan:

"Voimistelun Gaalanäytös tarjoaa upean, esteettisen kokonaisuuden! Upeassa voimistelugaalassa esiintyvät Suomen Voimisteluliiton huiput vauvasta vaarin. Nauti liikkeestä, rytmistä, väreistä ja valoista. Monipuolinen kokonaisuus tuo esille voimistelun koko kirjon. Näytös koostuu yli 20 esityksestä, joissa yhteensä noin 100 voimistelijaa."

Muutoinkin Savo -Karjalan alue on upeasti esillä: Voimisteluliiton sivuilta napatun mainoksen kuvassa poseeraavat Mäntyharjun Virkistyksen neidot, jotka myös esiintyvät Gaalanäytöksessä Marita Mattilan koreografialla!

Mutta nämä meidän ihanat nuoret "Amelie":t... He saavat mahdollisuuden esiintyä hienossa joukossa ja upeissa puitteissa! Pelkkä ajatus nostaa käsivarret kananlihalle... Onnittelut Johannalle ja "Amelie":lle, jotka ovat kyllä tehneet paljon töitä ja esiintymiskutsunsa ansainneet!

Pakko hehkuttaa vielä. Minulla on ilo päästä joka maanantai treenaamaan tämän valmentajan johdolla ja tämän ryhmän kanssa "prokkistreeneissä".

Puita, hyppyjä ja omenoita

Walkamassa pitkästä aikaa.

Puukuormaa tehdessä oli hyvää aikaa miettiä AINA:n uutta koreografiaa ja puskien kätköissä liikkeitä oli myös hyvä kokeilla. Yleisöä ei juurikaan ollut. AINA:sta en ole viime aikoina paljoa kertoillut, mutta iloinnut siitä olen! AINA on kasvanut, ihanaisia naisia on nyt KAKSITOISTA! Jeee!!! Ja uuden koreografian alkumetrien kokeilut ovat näyttäneet, että homma toimii!

Perjantai-iltana saunan lämmetessä taivaassa oli reikä.

Tänään otin naapurin Riitan vinkistä vaarin.

Helpotin rautatieläisen omenapuun raskasta elämää ja poimin osan sen kirpeistä omenista. Omenat mehumaijaan ja tuloksena ahh niin loistavan makuista omenamehua!

Ensi viikonloppuna pari maijallista lisää!

Naamasalsaa

Tämän iltaisissa "prokkistreeneissä" pääsimme käsiksi jo toiseen koreografiaan. Kokonaisuudessaan prokkisryhmä tuo kaupunginteatterin lavalle luultavasti neljä erillaista koreografiaa. Uudessa teoksessa pohditaan liikkeen avulla, kuka olen ja mistä tulen. Harjoitukset ja prosessit, joilla liikemateriaalia haettiin olivat mielenkiintoisia ja aiheen vakavuudesta huolimatta jopa hauskoja!

Eräässä harjoituksessa tanssimme varpusten naamasalsaa =)

Kahdenlaista lapsuutta

Häpeäkseni tunnustan, että kävin Ateneumin taidemuseossa elämäni ensimmäistä kertaa. Mikä kokemus! Niinkään en odottanut "Lapin taika" näyttelyä, vaan mielenkiintoni kohdistui lähes kokonaan Ateneumin kokoelmiin, sinne yläkertaan. Useat minuun eniten vaikuttaneet kuvat kuvasivat lapsuutta ja lapsia.

Haavoittuneen enkelin syntyprosessista oli rakennettu mielenkiintoinen kuvaus. Nähtävillä oli Simbergin maalausta varten ottamia valokuvia, joista vähitellen rakentui valmis työ. Päätä kääntämällä saattoi mielessään siirtää elementtejä valokuvista valmiiseen maalaukseen. Varsinainen maalaus on maalattu ensimmäisen teoksen päälle.

Lapsuudesta on ollut leikki kaukana. Lasten arkeen ovat 1800-luvun lopulla kuuluneet hyvinki raskaat työt. Kaski -maalauksen tekijän Eero Järnefeltin veli Arvid Järnefelt kirjoitti maalauksen lehtiarvostelussa: ”Ei riitä mieltä iloon, ei lauleluun, ei edes rohkaisun sanaan alaikäiselle auttajalle, joka jo hänkin on pakon orja ja saapunut irtolaisen ikuiseen tienhaaraan: jos jaksat niin raada, jollet jaksa niin kuole pois!”

Ja kaikki eivät jaksaneet. Albert Edelfeltin maalaama "Lapsen ruumissaatto" on vaikuttava. Rukoilevat ja virsikirjaa pitelevät naisten kädet näyttävät taulussa, kuin ne liikkuisivat hetkenä minä hyvänsä.

Toinen päivä ja teemana toisenlainen lapsuus. Miten musiikin avulla tuet lapsen kehitystä ja lapsuutta. Savuavan kasken keskellä seisovan vakava ilmeisen lapsen sijaan iloisia, leikkiväisiä ja laulavaisia lapsia.

Hyvillä mielin arkea kohden!

Hitsi mikä viikko!

Siis niin täyteläistä touhua! Tänään "prokkistreenit" joissa oli taas hauskaa. Mukava liikkua oman mukavuusalueensa ulkopuolella. Puhun nyt taas siitä aikaisemminkin mainitsemastani Hip Hopista. Huomenna jatkan keskiviikon lastentanssi koulutuksen suunnittelua.

Levyjä on pino ja pohdinnassa edelleen se, mitä musiikkeja käytän. Toimintaa vaikeuttaa usein tämä runsauden pula. Mukaani koulutukseen lähtee kasa omituisia otuksia, joilla on koulutuksen käytännönharjoituksissa keskeinen rooli.

Keskiviikkona siis olen kouluttamassa koko illan. Torstaina on vuorossa omat ohjaukset eli tanssillinen voimistelu ja AINA, joista poikkeuksellisesti ohjaan vain AINA:n. Perjantaina matkustan Helsinkiin, jossa lauantaina osallistun lasten liikuntaa ja musiikkia käsittelevään koulutukseen. Huh huh! Mutta itse olen "soppani" keittänyt ja totuuden nimessä kaiken kiireen keskellä, pidän tästä sopasta!