"Yhden yön päästä alkaa kuukausi, jonka aikana ei saa syödä eikä juoda mitään ja liikuntaa tulee harrastaa paljon! Askelmittari on asennettu ja sukset voideltu. Kevennetyn ruokavalion ohje on magneetilla jääkaapin ovessa: jos vahingossakaan lähestyt jääkaappia, ohjeistus muistuttaa sovitusta. Mutta kenen kanssa sovitusta?
Me asetamme itse itsellemme tavoitteita, joita meidän tulee saavuttaa. Todellisuudessa tavoite usein määrittyy yleisten käsitysten tai ihanteiden mukaan. Sen siis määrittää joku muu kuin minä itse. Joulun tulee olla kuin kiiltokuva. Mittoihin tulee päästä mahdollisimman nopeasti uuden vuoden jälkeen. Ja monta muuta samanmoista aatosta...
”Onko se niin justiinsa”, kysyi esikoinen, kun jouluna mietimme tekemisten järjestystä. Ollaan peruskysymysten äärellä. Tärkeintä lienee kuitenkin ajatus ja tunne: ei se, mitä tehdään, vaan miksi tehdään. Ei se, miltä asiat näyttävät ulospäin, vaan se, miltä ne tuntuvat sisällä päin!
Kun katselen ympärilleni täällä kotona, voin todeta hymyssä suin, että ei se ole niin justiinsa. Tunne on tärkeintä! Ja tänne mahtuvat kaikenlaiset tunteet.
Seuraavaa joulua kohden lähden loppiaisesta. Silloin riisun kuusen ja ihmettelen tyhjyyttä, joka jää kaikkien näiden jouluasioiden jälkeen. En viivyttele koristeiden kanssa, ainoastaan kynttilät jäävät. No. Täytyy tunnustaa, että joskus joku tonttu on löytynyt hyllyltä vielä pääsiäisenä, mutta eihän se ole niin justiinsa. =)
Ensi jouluun on muutama idea. Sain aimo pakan armeijan harmaata manttelikangasta. Ja armeijan manttelithan ovat tontunharmaita!"
Pidän tekstistä edelleen!
Harmaa manttelikangas on lähes koskemattomana kaapissa. Odottanee ensi joulua. Toisenlaista harmaata on kyllä työstetty AINA:n kanssa pitkin syksyä.
Piipahdimme Varsovassa pidennetyn viikonlopun verran joulun jälkeen. Terveiset sieltä.
Rentouttava yhteinen irtiotto. Enemmän juttua ja kuvia tuonnempana.
Koonto-blogini täyttää huomenna 1 vuotta. Odotamme -siis minä ja blogini- valtaisaa määrää onnitteluja ja syntymäpäivälahjoja =) Näin aloitin.
Enkä aio vielä lopettaa! (Tuli taas luvattua paljon muutakin ;)
Saako jo etukäteen onnitella..? Jos vaikka en huomenna muistakaan, niin inspiroivat onnittelut! Inspiroivilla onnitteluilla tarkoitan, että jaksat/uskallat jakaa, innostua ja innostaa, luoda ja ihmetellä, oivaltaa ja onnistua vielä monta vuotta eteenkin päin. Turinoistasi ja upeista tunnelmallisista kuvistasi tulee hyvälle tuulelle :) Kiitos.
VastaaPoistaPaljon asiaa ja ajatuksia, joihin on helppo
VastaaPoistayhtyä...kun lueskelin tuota postaamaasi juttua!
Olin niin iloinen kun kävin ekaa kertaa blogissasi...
suorastaan ylpeä sinusta! Ja näillä sanoilla mennään
tänäänkin, sillä on ilo käydä lukemassa juttujasi
sekä ylpeä, että tunnen tekijän niiden takana!!!
En voi muutakuin kiittää ja kumartaa sekä odottaa
uusia juttujasi...
Ihana matkakuva; kaunis! Odotan innolla itse matkakertomusta! Niin ja hei, työniloa!!! ;)
Kiitän hymyillen edellisistä kommenteista!
VastaaPoista/m
Tää ollu totaalilomalla kun ei ees blogiasi oo kattonut... Vuosi on menny nopeesti! kiva "kuulla" sinusta edes näin, kun et oo enää "naapurissa". Halit!
VastaaPoistaAnonyymiä vain arvailen ja halailen...? =)
VastaaPoista